Onnea Saagan isosisko jo 6 vuotta!

Tänään ollut taas huolipäivä.

Aamulla porhallettiin Saagan kanssa Korvaklinikalle tapaamaan korvalääkäriä, ja putki oli siellä oikealla sievästi pötköttämässä tärykalvolla. Herra tohtori oli kertakaikkisen ystävällinen (ehkä pieni valitus oli osallisena siihen?) ja teititteli myös minua. "Saagan taustalla" putkitus olisikin nyt parhainta tehdä hetimmiten, milloinkas Saaga on viimeksi syönyt. No olihan se aamupalaa syönyt, joten putkitusta ei päästy tekemään päivystyksellisesti (kerta kaikkiaan, tehokasta palvelua). Koska nyt ei voida heti tehdä, eikä korvissa ole nyt mitään infektioon viittaavaa (ja mistä tämä lämpöily jatkuu? Eilen illalla yhä 37,7, laski yöllä 36,3, oli kuitenkin nuutunut päivällä) niin voimme odottaa jonon kautta uutta putkitusaikaa. Mutta kuulemma tässä kuussa enivei. Tänään olisi toki ollut hyvin tehokasta ne putkittaa, kun sairaslomalla ollaan. Mutta parempi näin; saadaan taas uusia labroja sitten humautuksessa! Jes! Kun herra tohtori oli näin palvelualtis, käytin sen mukavasti hyödykseni ja pyysin tuoreet labrat paperille. No näissä sitten ihmettelemistä, kun trombosyytit ekaa kertaa alle rajojen 162, kun 2 viikkoa sitten oli vielä 300. Neutrofiilit 1,88, eli justjust yli alarajan, ja erittelylaskentaa leukosyyteistä ei vieläkään vastattu kaikkia (yleensä tulevat muutamassa tunnissa, ja nyt mennyt 2 päivää).

Soitin sitten lastenpolille omalle sh:llemme, jolle kerroin oikein mukavasta kohtelusta ja kerroin putkituksen uusinnasta. Ihmettelin kovasti myös labroja, ja kieltämättä aika pelottava fiiliskin jo. Toista solulinjaa eli trombbareita jo lykätään liian matalaksi (vaikkakin tällä kertaa siis Hb 122; 2 viikkoa sitten 109; miten niin vaikuttaa sykliseltä anemialta, joka ah niin söpösti sopisi SDS:ään). Leukkareiden kokonaismäärä 7 eli normaali. Mutta erittelylaskennan arvoja ei vastattu, ja käsinlaskuun menevät usein jos jotain "outoa" on nähtävissä. Lääkäri kuitenkin oli taskulaskimella laskenut niitä ja oli sitä mieltä, että vastatuilla arvoilla voidaan sanoa, että mitään hätää ei ole, ei tarvitse huolestua. Ja trombbaritkin ovat vaan infektion syytä, eli se olis niinku ne parissa viikossa syönyt puoleen. Mutta saanen kysyä, että missä se infektio sitten on, jos korvat on terveet ja tulehdusarvo normaali!!!!! ( Ja siis en kysynyt, koska en Lääkärin kanssa tänään puhunut)

Kyllä tässä jo malignien veritautien makuun jo melkeen perjantain kunniaksi päästiin, mutta koska luotettava Lääkärimme sanoo, että huolta ei ole, niin sitähän ei silloin ole. Vaikkakin ihmetyttää silti. Mutta päätän niinkuin jouluyönä-juhlayönä; lapselle vapaa viikonloppu, minä en murehdi ja palataan maanantaina asiaan, jos lämpöily jatkuu. Mutta kyllä tässä pikkusen vatsaa kourii, miksi tää menee aina näin. Viimeksi joulukuun 14. oli sellainen olo, että PUUH, helpotusta, lääketaso sopiva, vatsakipuja ei juurikaan, uloste normaalia, ei vähään aikaan verta missään, hyvinvoiva lapsi ja tuoreet putket korvissa. Sitten se jytyytys taas alkoikin, jonka luulin 17.1. loppuneen kun ne seuraavat putket laitettiin. Kunnes 27.1. alkoi taas korvakipu joka sitten häipyi, sekä lämpöily. Joka sitten nyt taas jatkuu ja jatkuu vaan. Mihin tämä loppuu?